VVI:n ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen voi rahoittaa usealla tavalla, ja tapoja voi myös yhdistää. Moni opiskelija aloittaa oppisopimuksella ja rahoittaa loput opinnoista itse. Tälle sivulle on koottu vaihtoehdot ja tuet, joita kannattaa selvittää ennen opintojen alkua.

1. Oppisopimus – opiskelijalle maksuton

Oppisopimuksessa oppisopimustoimisto maksaa koulutuksen kustannukset. Oppisopimus edellyttää, että työskentelet päätoimisesti valokuvaajana joko työsuhteessa tai yrittäjänä tai että valokuvaus on merkittävä osa työtäsi. Lue lisää oppisopimuksesta.

Nykyään oppisopimus myönnetään usein täydentävänä koulutuksena eli vain osalle tutkinnosta. Silloin opiskelija maksaa loppuosan itse, ja se on yleensä koulutuksen pienempi osa. Näin tutkinnon saa suoritettua kokonaan. Omaehtoisen osuuden rahoittamiseen voi käyttää alla olevia vaihtoehtoja.

2. Työnantaja maksaa koulutuksen

Jos työskentelet valokuvaajana toisen palveluksessa, kysy työnantajalta, voiko se kustantaa koulutuksen henkilöstökoulutuksena. Työnantajan maksama, työhön liittyvä koulutus voi olla työntekijälle verovapaa etu. Verohallinto arvioi asian tapauskohtaisesti (Verohallinto: koulutusmenot henkilöverotuksessa).

3. Omaehtoinen opiskelu itse maksaen

Voit suorittaa koulutuksen myös itse maksaen. Kurssimaksut laskutetaan ennen kunkin kurssin alkua. Kun ilmoittaudut koko koulutukseen kerralla, saat sen edullisemmin, ja erikoisammattitutkinnon koulutuksen voi maksaa neljässä erässä. Ajantasaiset hinnat löydät tutkintojen sivuilta: ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.

Verovähennys koulutuskuluista

Verohallinnon ohjeen mukaan ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa voidaan pitää ammatillisena täydennyskoulutuksena, jos työskentelet jo alan tehtävissä. Silloin itse maksetut kurssimaksut, materiaalit ja matkakulut voivat olla vähennyskelpoisia tulonhankkimiskuluja. Verohallinto arvioi tämänkin tapauskohtaisesti. Yrittäjän kannattaa käydä koulutuskulujen ja arvonlisäveron käsittely läpi kirjanpitäjän kanssa (Verohallinto: opiskelu- ja koulutusmenot).

4. Opiskelu työttömänä

Jos olet työtön työnhakija ja täytät 25 vuotta, selvitä alueesi työvoimapalveluista, voiko opintoja tukea työttömyysetuudella. Vaihtoehtoja on kaksi:

• Lyhytkestoinen opiskelu: enintään kuusi kuukautta kestävät opinnot, jotka antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa, esimerkiksi yksittäinen kurssi.
• Päätoiminen omaehtoinen opiskelu: työvoimaviranomainen arvioi koulutustarpeesi ja sen, parantavatko opinnot työllistymistäsi merkittävästi. Tukea voi saada enintään 24 kuukautta.

Opinnoista sovitaan työllistymissuunnitelmassa ennen opintojen alkua, joten ota yhteyttä työvoimapalveluihin hyvissä ajoin (Työmarkkinatori: omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella).

5. Apurahat

Apurahaa voi hakea koko tutkintoon tai vain sen osaan. Esimerkiksi oppisopimuksen jälkeen itse maksettavaan omaehtoiseen osuuteen haettu apuraha on pienempi ja usein helpompi saada. Kerro hakemuksessa, mitkä kurssit tai tutkinnon osat apurahalla rahoitetaan ja mitä ne maksavat.

Ammatillisiin aikuisopintoihin ei ole yhtä valtakunnallista apurahaa. Apurahat ovat yleensä alueellisia tai ammattiliittojen jäsenetuja. Niitä kannattaa etsiä näistä paikoista:

• Kotiseudun säätiöt ja rahastot. Esimerkiksi Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö myöntää kymenlaaksolaisille aikuisopiskelijoille 300–600 euron apurahoja ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin ja 100–150 euroa tutkinnon osan suorittamiseen. Kysy myös kotikunnastasi ja paikallisista säätiöistä.
• Media-alan säätiöt. Täydentävänä koulutuksena VVI:n kurssit sopivat myös muille media- ja visuaalisen alan tekijöille kuin valokuvaajille, joten katso myös media-alan rahoittajat: C. V. Åkerlundin mediasäätiö (henkilökohtaiset apurahat esimerkiksi ammatillisiin jatko-opintoihin, haku maaliskuussa), AVEKin koulutustuki (av-alan ammattilaisten täydennyskoulutus, enintään 80 % kuluista, haettava ennen koulutuksen alkua) ja Media-alan tutkimussäätiö (koulutusapurahat alan yritysten teknisissä ja johtotehtävissä työskenteleville). Nämä säätiöt tukevat yleensä täydennyskoulutusta eivätkä alan peruskoulutusta, joten kerro hakemuksessa, miten koulutus kehittää nykyistä työtäsi.
• Ammattiliitot ja niiden säätiöt. Esimerkiksi Journalistiliiton JOKES-säätiön apurahoja voi käyttää ammatillisiin jatkokursseihin ja ammattitaidon kehittämiseen. Haku on yleensä syys–lokakuussa. Tarkista oman liittosi ja työttömyyskassasi jäsenedut.
• Ruotsinkieliset opiskelijat. Svenska kulturfonden ja sen alueelliset rahastot myöntävät stipendejä opiskelijoille. Studiefondenin haku on helmikuussa, ja monen alueellisen rahaston haku on syyskuussa.

Apurahojen hakuajat ovat usein vain kerran vuodessa, joten aloita selvittäminen hyvissä ajoin. Saat meiltä tarvittaessa todistuksen opiskelupaikasta ja koulutuksen kustannuksista hakemuksen liitteeksi.

Tietoa Kelan opintotuesta

Moni ei tiedä, että Kelan opintotukea voi saada myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. Tuki edellyttää, että oppilaitoksella on Kelan myöntämä opintotukioikeus. VVI:n koulutuksilla ei tällä hetkellä ole opintotukioikeutta, joten VVI:n opintoihin ei nyt voi saada opintotukea. Kokosimme tähän tiedoksi tuen yleiset ehdot.

• Päätoiminen opiskelu: henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS) sovittujen opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohden. Opintojen järjestämistapa, kuten lähipäivät, webinaarit tai etätehtävät, ei vaikuta arvioon.
• Ei samaan aikaan: opintotukea ei voi saada oppisopimuskoulutuksen, työttömyysetuuden, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan tai eläkkeen aikana. Täydentävässä mallissa tuki voisi siis koskea vain omaehtoista osuutta.
• Tulot: tulot vaikuttavat siihen, monelleko kuukaudelle vuodessa tukea voi nostaa. Vuosina 2025–2026 vuositulot saavat olla enintään 13 416 euroa, jos tukea nostaa 12 kuukaudelta, ja enintään 26 838 euroa, jos sitä nostaa 6 kuukaudelta. Tuloihin lasketaan esimerkiksi palkka, kevytyrittäjän tulot ja yrittäjän elinkeinotoiminnan tulot.
• Työ ja yrittäjyys eivät estä tukea, kun opinnot ovat päätoimisia ja tulot pysyvät rajoissa.
• Tuen määrä: opintoraha on itsenäisesti asuvalle 113–279 euroa kuukaudessa (2026). Alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja saa lisäksi 141,63 euron huoltajakorotuksen. Lisäksi voi saada asumislisää ja valtion takaaman opintolainan.

Lisätietoa: Kela: opintotuki ammatillisessa koulutuksessa ja Kela: tulojen vaikutus opintotukeen. Päivitämme tälle sivulle, jos VVI:n tilanne muuttuu.

Työllisyysrahaston aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi on lakkautettu, eikä niitä voi enää hakea (Työllisyysrahasto).

Kysy lisää

Autamme mielellämme rahoituksen suunnittelussa. Ota yhteyttä: Sami Reivinen, koulutuspäällikkö, p. 0400 297 808, sami.reivinen@vvi.fi. Kun rahoitus on selvillä, hakeudu opiskelijaksi hakeutumislomakkeella.

Tiedot tarkistettu marraskuussa 2026. Tukien ehdot voivat muuttua – tarkista ajantasaiset ehdot aina tuen myöntäjältä.